Jaa

Standardit / Lainsäädäntö

EU on säätänyt melua koskevista säännöksistä, joilla valvotaan melua työpaikoilla ja niiden ympäristössä. Säännöksillä on tarkoitus vähentää melun aiheuttamia haittoja. Työturvallisuuslain (738/2002) 39 § sisältää säännökset työntekijöiden altistumisesta fysikaalisille tekijöille, joista yhtenä tekijänä on melu. Sen mukaan työntekijän altistuminen melulle on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle.

Melu

Tavallinen keskustelu käy vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi; perheesi valittaa liian kovalla olevasta televisiosta ja puhelimen käyttö voi olla vaikeaa. Melu on osa jokapäiväistä elämää, mutta jatkuva ja kova melu voi vahingoittaa kuuloa.

Melun terveysvaikutukset


Työmelun haitallisuuteen vaikuttavat melutaso, kesto, kuulosuojainten käyttö ja melun impulssimaisuus. Kuulolle haitallista melua esiintyy tyypillisesti tuotannossa ja rakennusteollisuudessa. Suurimmat melulle altistuvat ammattiryhmät ovat kirvesmiehet, moottoriajoneuvojen ja työkoneiden asentajat ja korjaajat, paperin ja kartongin valmistajat ja rakennusmiehet.

Melun vaikutuksia ihmisen terveyteen arvioidaan voimakkuuden ja energiasisällön perusteella. Kuulovaurio voi ilmetä kuulon alenemana, tinnituksena eli korvien soimisena tai ääniyliherkkyytenä, jossa kaikki äänet tuntuvat häiritseviltä. Iän myötä kaikkien kuulo alenee jossakin määrin. 

Kuulovaurio

Meluvaurion riski on verrannollinen melualtistuksen suuruuteen ja sen kestoon. 80 dB(A) voimakkuuden ylittävä ääni tai melu voi olla kuulolle vahingollista. Meluvamma syntyy yleensä pitkäaikaisessa, jopa vuosikymmeniä kestäneessä altistuksessa. Sisäkorvan simpukassa on n. 20 000 uusiutumatonta, ääniaaltoja vastaanottavaa aistinkarvasolua ja jatkuva liiallinen melutaso saa aistinsolun väsymään ja viimein kuolemaan.

Melun aiheuttaman kuulovamman voi saada myös äkillisesti räjähdyksen, laukauksen tai liian kovan musiikin seurauksena. Äkillinen kova äänenpaine voi tuhota kerralla suuren määrän aistinsoluja. Paineaalto voi saada aikaan repeämiä korvan kalvoissa ja aiheuttaa sisäkorvassa verenvuotoja.

Kuulo heikkenee iän mukana ja ilmiötä kutsutaan ikähuonokuuloisuudeksi. On hyvin todennäköistä, että merkittävä osa ikään liittyvästä kuulon alenemasta on melun aiheuttamaa. 

Tilapäinen kuulonalenema

Melu voi aiheuttaa myös tilapäisen, palautuvan kuulon alenemisen. Kuulon aleneminen riippuu äänen voimakkuudesta, kestosta ja taajuudesta. Sekä toipumisaika että toipumisaste vaihtelevat tilapäisessä kuulonalenemassa yksilöstä riippuen. Erittäin kovien laukauksien aiheuttama kuulon alenema palautuu keskimäärin 40 tunnissa. 

Tinnitus

Korvien soiminen eli tinnitus on epämieluisa ja yleinen oire. Tinnitus on ääniaistimus, joka syntyy ihmisen kuuloaistijärjestelmässä ja se kuulostaa todelliselta ääneltä, vaikka mitään ääntä ei esiinny. Pysyvä tinnitus voi johtua jatkuvasta kovasta melusta tai se voi olla myös hetkellistä seurausta erittäin kovista tai pamahtavista äänistä. Tilapäinen altistuminen voimakkaalle melulle voi aiheuttaa lyhytaikaisen korvien soimisen. Tyypillisesti tinnitus kuitenkin kehittyy asteittain ja siihen havahdutaan mahdollisesti vasta silloin, kun on jo liian myöhäistä.

Melun käsitteitä


Ääniteho: Ääniteho (LW) (dB) on äänilähteen sekunnissa lähettämä äänienergia. Ääniteho kuvaa melupäästön suuruutta ja on riippumaton ympäristöstä. Äänenpainetaso saadaan äänitehosta huomioimalla etäisyys ja ympäristötekijät. Laitteesta syntyvä ääniteho kohdistuu käyttäjän kuuloon äänenpaineena, jonka arvo on ilmoitettu erikseen.

Äänenpaine: Äänenpaine on suure, jolla mitataan äänen voimakkuutta. Äänenpaineen yksikkö on pascal (Pa). Ilmanpaine on noin 100 000 Pa ja sen nopea muutos 1 Pa vastaa meluna 94 dB. 

Äänenpainetaso: Laitteesta syntyvä ääniteho kohdistuu käyttäjän kuuloon äänenpaineena. Äänenpaineeseen vaikuttaa myös esim. huoneen koko, tuulen suunta yms. ulkoiset tekijät

Maksimi aika altistua jollekin äänelle riippuu äänenpainetasosta. Yli 80dB voi olla haitallista kuulolle jos ei käytetä kuulosuojaimia.

Työskentelyaika:

80dB = 8 tuntia

83dB = 4 tuntia

86dB = 2 tuntia

89dB = 1 tunti

Vertailun vuoksi:

Häiritsevä taustamelu yöaikaan on noin 28–31dB.

Normaali puhe 60–70dB.

Puutyökoneet 90-105dB.

Moottorisaha, iskuporakone 100-105dB.

Kipukynnys on noin 125dB.

Melun toleranssi eli K-tekijä: Kertoo kuinka paljon äänenpainetaso voi heittää suuntaan tai toiseen. Todellinen äänenpainetaso on + - K-tekijä.

Meluntorjunta


Meluntorjunta on tarpeettoman äänen haittojen vähentämistä tai poistamista. Lainsäädäntö velvoittaa työnantajan laatimaan ja toimeenpanemaan meluntorjuntaohjelman, jos melualtistustaso ylittää toimenpideraja-arvon. Päivittäisen melualtistuksen alempi toiminta-arvo on 80 dB ja ylempi toiminta-arvo on 85 dB. Työnantajan on selvitettävä työntekijöiden mahdollinen altistuminen melulle ja sen mukaisesti tunnistettava melua aiheuttavat tekijät. Tämän perusteella työnantajan on poistettava parhaan kyvyn mukaan ne vaarat, jotka melulle altistuminen aiheuttaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudella.

Meluntorjuntaan voidaan vaikuttaa esimerkiksi seuraavasti:


1. vähemmän melualtistusta aiheuttavat työmenetelmät

2. asianmukaiset työvälineet, jotka aiheuttavat mahdollisimman vähän melua

3. työvälineiden ja työpaikalla käytettävien laitteiden kunnossapito-ohjelmat

4. työpaikkojen ja työpisteiden suunnittelu

5. työvälineiden oikea ja turvallinen käyttö melulle altistumisen vähentämiseksi

6. melun tekninen vähentäminen esimerkiksi vaimennusta, eristystä, melusuojia yms. käyttäen;

7. melualtistuksen keston ja voimakkuuden rajoittaminen

8. melussa oloajan rajoittaminen

9. henkilökohtaiset kuulonsuojaimet