Jaa

VC3211MX1

Märkä-/kuivaimuri työkalukäyttöön 1.050W. Suodatusluokka "M". 3-osainen itsepuhdistuva suodatusjärjestelmä. Kaukokytkentä sähkötyökalulta 2.600W. Säiliö 32 l. Mukana siivoussarja; letkut 28mmx3,5m ja 38mmx2,5m.

 

DHR242RMJV

Akkuporavasara talttaustoiminnolla 18V akuille. Hiiliharjaton moottori pystyasennossa mahdollistaa kompaktin kokonaispituuden. Vakiovarusteena pölynpoistoyksikkö. 2kpl 18V /4,0Ah akkuja ja latauslaite 36min.

 

PÖLYN VAIKUTUKSET

Muista: Vaarallinen pöly ei tarkoita ainoastaan pölyä, jonka voi nähdä. Todellinen ongelma onkin pöly, jota silmä ei havaitse. Vaaralliset pölyhiukkaset, jotka tunkeutuvat syvälle keuhkoihin eivät tavallisesti ole paljaalla silmällä havaittavissa, minkä vuoksi emme usein tiedosta riskiä.

Pöly

Rakennustyömailla pölisee – ja paljon. Pöly on todellinen riski rakennusteollisuudessa ja muissa työskentely-ympäristöissä, joissa muodostuu ilmassa leijuvaa pölyä. Herkästi ilmassa leviävä pöly on syytä ottaa vakavasti kotiremonteissakin.

Älä jätä pölyä huomiotta


Pölyä muodostuu monista työvaiheista rakennustyömailla, kuten esimerkiksi porauksesta, sahaamisesta, hiomisesta ja purkutöistä. Riippuen altistuttavan pölyn tyypistä, sen karkeudesta ja sille altistumisajasta, pölyn hengittäminen saattaa johtaa vakaviin pitkäaikaisiin ja pahaenteisiin sairauksiin, kuten pahimmassa tapauksessa jopa syöpään. Pölyn vaikutukselle altistuvat paitsi koneen käyttäjä myös henkilöt, jotka työskentelevät pölyn läheisyydessä.

Makita on sitoutunut taistelemaan pölyä vastaan


Rakennustyömaiden pölymäärää voidaan nykyteknologialla vähentää. Makita on sitoutunut toimittamaan tehokkaita ratkaisuja, jotka täyttävät vaatimuksesi ja parantavat tuottavuuttasi terveyttäsi ajatellen. Me haastammekin itsemme jatkuvasti uusiin aloitteisiin, minkä seurauksena pyrimme täyttämään korkeat vaatimukset liittyen pölyn vähentämisen keinoihin.

Kun pöly poistetaan heti syntyvaiheessa, ei se pääse leviämään ilmaan. Makitalla on valikoimassaan tuotteita, joihin on integroitu pölynpoistoyksikkö. Pölynpoistoyksiköitä on saatavilla myös akkukäyttöisenn poravasaraan (DHR242RMJV), joka mahdollistaa työskentelyn vapaasti ilman imurien letkuja.

Pölyluokitukset (kansainvälisen IEC 60335-2-69 standardin mukaan) 


Työkalukäyttöön tarkoitetut imurit on jaettu kolmeen eri ryhmään käyttötarkoituksen mukaan. Pölyluokka määrittelee mitä aineita imurilla voidaan imuroida:

L – luokka: suodatusteho 99 - 99,9 prosenttia pölystä. L-luokan imurit on tarkoitettu vaarattomille pölylaaduille. Vastaa suodatusteholtaan karkeasti HEPA luokituksia 10-11

M – luokka: suodatusteho 99,9 - 99,995 prosenttia pölystä. M-luokan imurit on tarkoitettu kaikille puupölylaaduille, betoni-, kipsi-, sementti- ja hiekkapölyille. Vastaa suodatusteholtaan karkeasti HEPA luokituksia 12-13

H – luokka: suodatusteho 99,995 - 99,999 prosenttia. H-luokan imurit on tarkoitettu pölyille, jotka sisältävät lasivillaa, bakteereja, karsinogeenisiä aineita, homeitiöitä yms. Vastaa suodatusteholtaan karkeasti HEPA luokitusta 14

M ja H -luokan imureissa on määritelty mm. myös seuraavaa:
- Selkeä varoitusääni jos ilmavirtaus laskee alle 20 m/s. Tämän tarkoitus on ilmoittaa huonontuneesta imutehosta.
- Pölypussi on oltava suljettavissa, ettei imuria tyhjennettäessä altistu säiliössä olevalle pölylle
- Imurin poistopuhallus saa olla maksimissaan 1 m/s ja vähintään 50mm korkeudella lattiasta. Tämän tarkoitus on estää lattialla olevan pölyn leviäminen.

Muita pölyluokituksia
HEPA -luokitus on kehitetty luokittelemaan esim. hengistyssuojaimet, ilmastointilaitteet ja muut pöyn kanssa tekemisissä olevat laitteet eri käyttökohteisiin. Näissä kohteissa ilmavirtaus on kohtuullisen hidas verrattuna työkaluimureihin. Lisäksi HEPA suodattimet ovat keskittyneet suodattamaan epäpuhtaudet, jota leijuvat ilmassa, kun taas työkaluimurin on toimittava ilmassa leijuvan pölyn lisäksi myös raskaamman pölyn kanssa.

Faktat


Pölyhiukkasten muodolla ja halkaisijalla on ratkaiseva vaikutus siihen, miten hiukkanen tunkeutuu ja kiinnittyy ihmisen hengityselimissä. Pölyn mahdolliset terveysvaikutukset ovat seurausta tästä.

Hengitettävä jae: Tarkoittaa ilmassa leijuvia pieniä pölyhiukkasia, jotka kulkeutuvat ja kiinnittyvät hengitysteihin. Kyseinen pölynmuoto poistuu yleensä liman mukana.

Keuhkojae: Viittaa hyvin pieniin pölyhiukkasiin, kuten kivipölyyn (piioksidipöly), joka tunkeutuu syvälle keuhkoihin ja hengityselimiin.

Pölytyypit, terveysvaikutukset ja suojautuminen


Betonipöly: Suurin osa rakentamisessa syntyvästä pölystä on betonipölyä, joka sisältää eniten kvartsipölyä eli piioksidia. Betonipölyä syntyy esimerkiksi hionnassa, porauksessa, piikkauksessa, laikkaleikkauksessa ja siivouksessa.

Betonipölyn haitalliset terveysvaikutukset liittyvät keskeisesti siinä olevaan kvartsipölyyn. Sen hiukkaset pystyvät tunkeutumaan keuhkorakkuloihin. Kvartsi voi aiheuttaa pahimmillaan kivipölykeuhkosairauden ja jopa keuhkosyöpää.

Kivi- tiili ja laastipöly: Altistutaan muuraustöiden lisäksi purkutöissä, jotka toteutetaan sahalla, lekalla ja piikkaamalla. Myös tiilien leikkaaminen ja kiven työstäminen altistavat pölylle.

Kivi- tiili ja laastipöly voi ärsyttää voimakkaasti ihoa, hengitysteitä ja silmiä. Laastit ja niistä muodostuvat pölyt voivat olla jopa syövyttäviä. Kyseiset pölytyypit pitävät sisällään myös kvartsipölyä, joka voi pahimmillaan aiheuttaa kivipölykeuhkon ja syöpävaaraa.

Muuraus- ja purkutöissä tulisi käyttää suojakäsineitä ja hengityssuojaimia.

Tasoitepöly: Tavallisesti hionta- ja tasoitetyöt ovat rakennustyömaiden pahimpia pölylähteitä. Tasoitepölyä syntyy seinien, kattojen ja lattioiden tasoitustyössä sitä hiottaessa. Tasoitepölylle altistutaan myös valmistettaessa tasoitetta kuiva-aineista ja siivouksessa.

Tasoitepölyn haitalliset vaikutukset riippuvat pitkälle tasoitteen koostumuksesta ja karkeudesta.

Nykyisissä hiontalaitteissa voidaan hyödyntää kohdepoistoa pölyn vähentämiseksi. Lisäksi henkilökohtainen suojautuminen on erittäin tärkeää.

Puupöly: Betoni- ja kvartsipölyn lisäksi puupöly on rakennustyömailla merkittävästi esiintyvä pölytyyppi. Puupölylle voi altistua useissa rakentamisen vaiheissa, kuten materiaalien sahauksessa, parkettilattioiden asennus- ja hiontatöissä. Myös siivoojat altistuvat työssään puupölylle.

Puupölyn tyypillisiä terveyshaittoja ovat yskä ja keuhkoärsytys, silmien ärsytysoireet ja sidekalvon tulehdukset, erilaiset iho-oireet, krooninen keuhkoputkentulehdus, hengenahdistus, astma ja pitkittynyt nuha. Äärimmäisessä tapauksessa puupölylle altistuvilla henkilöillä on monikertainen riski sairastua nenän sivuontelon syöpään.

Puun ja levyjen sahauksessa tulisi käyttää kohdepoistolla varustettuja sahoja, hiomakoneita ja muita työkaluja. Puulattioita tai parketteja hiottaessa käytetään yleensä kohdepoistolla varustettuja koneita. Lisäksi hengityssuojaimia suositellaan.

 

Hengityssairaudet rakennusteollisuudessa


Keuhkoahtaumatauti (COPD): Keuhkoahtaumatauti on yleinen keuhkosairaus, joka ahtauttaa hengitysteitä ja tekee hengittämisestä vaikeaa. Sen tyypillisiä aiheuttajia on altistuminen pölyiselle ympäristölle. Oireisiin liittyy kroonista yskäkohtauksia ja hengitysvaikeuksia.

Ammattiastma: Ammattiastmalla tarkoitetaan astmaa, joka on syntynyt esimerkiksi altistumisesta työympäristössä esiintyvälle pölylle. Ammattiastman oireisiin kuuluu työpäiviin liittyen puuskittainen yskä, sitkeän liman eritys keuhkoista, hengenahdistus ja hengityksen vinkuminen.

Kivipölykeuhko: Piidioksidipöly on paitsi likaava, myös keuhkoja ärsyttävä ja terveyttä tuhoava riesa, joka voi johtaa kuolemaan. Kivipölykeuhko on peruuttamaton keuhkosairaus, joka kehittyy yleensä vuosien saatossa. Sairaus voi vuosien altistumisen jälkeen laukaista keuhkotuberkuloosin tai syövän.

Lisätietoa hengistyssairauksista löytyy mm. Työterveyslaitoksen internet sivuilta www.ttl.fi -> työterveyshuolto -> ammattitaudit ja työperäiset sairaudet