-
PÖLY
Poistettava
ennen leviämistä
PÖLY
Rakennustyömailla pölisee ja paljon. Pöly on todellinen riski rakennusteollisuudessa ja muissa työskentely-ympäristöissä, joissa muodostuu ilmassa leijuvaa pölyä. Herkästi ilmassa leviävä pöly on syytä ottaa vakavasti kotiremonteissakin.
Pölyä muodostuu monista työvaiheista rakennustyömailla, kuten esimerkiksi porauksesta, sahaamisesta, hiomisesta ja purkutöistä. Riippuen altistuttavan pölyn tyypistä, sen karkeudesta ja sille altistumisajasta, pölyn hengittäminen saattaa johtaa vakaviin pitkäaikaisiin ja pahaenteisiin sairauksiin, kuten pahimmassa tapauksessa jopa syöpään. Pölyn vaikutukselle altistuvat paitsi koneen käyttäjä myös henkilöt, jotka työskentelevät pölyn läheisyydessä.
Pölyhiukkasten muodolla ja halkaisijalla on ratkaiseva vaikutus siihen, miten hiukkanen tunkeutuu ja kiinnittyy ihmisen hengityselimissä. Pölyn mahdolliset terveysvaikutukset ovat seurausta tästä.
Hengitettävä jae: Tarkoittaa ilmassa leijuvia pieniä pölyhiukkasia, jotka kulkeutuvat ja kiinittyvät hengitysteihin. Kyseinen pölynmuoto poistuu yleensä ilman mukana.
Keuhkojae: Hyvin pienet pölyhiukkaset, kuten kivipöly (piioksidipöly), jotka tunkeutuvat syvälle keuhkoihin ja hengityselimiin.
MAKITA ON SITOUTUNUT TAISTELEMAAN PÖLYÄ VASTAAN
Rakennustyömaiden pölymäärää voidaan nykyteknologialla vähentää. Makita on sitoutunut toimittamaan tehokkaita ratkaisuja, jotka täyttävät vaatimuksesi ja parantavat tuottavuuttasi terveyttäsi ajatellen.
PÖLYTYYPIT, TERVEYSVAIKUTUKSET JA SUOJAUTUMINEN
Betonipöly: Suurin osa rakentamisesta syntyvästä pölystä on betonipölyä, joka sisältää eniten kvartsipölyä eli piioksidia. Betonipölyä syntyy esimerkiksi hionnassa, porauksessa, piikkauksessa, laikkaleikkauksessa ja siivouksessa.
Betonipölyn haitalliset terveysvaikutukset liittyvät keskeisesti siinä olevaan kvartsipölyyn. Sen hiukkaset pystyvät tunkeutumaan keuhkorakkuloihin. Kvartsi voi aiheuttaa pahimmillaan kivipölykeuhkosairauden ja jopa keuhkosyöpää.
Kivi-, tiili- ja laastipöly: Altistutaan muuraustöiden lisäksi purkutöissä, jotka toteutetaan sahalla, lekalla ja piikkaamalla. Myös tiilien leikkaaminen ja kiven työstäminen altistavat pölylle.
Kivi-, tiili- ja laastipöly voi ärsyttää voimakkaasti ihoa, hengitysteitä ja silmiä. Laastit ja niistä muodostuvat pölyt voivat olla jopa syövyttäviä. Kyseiset pölytyypit pitävät myös sisällään kvartsipölyä, joka voi pahimmillaan aiheuttaa kivipölykeuhkon ja syöpävaaraa.
Muuraus- ja purkutöissä tulisi käyttää suojakäsineitä ja hengityssuojaimia.
Tasoitepöly: Tavallisesti hionta- ja tasoitetyöt ovat rakennustyömaiden pahimpia pölylähteitä. Tasoitepölyä syntyy seinien, kattojen ja lattioiden tasoitustyössä sitä hiottaessa. Tasoitepölylle altistutaan myös valmistettaessa tasoitetta kuiva-aineista ja siivouksessa. Tasoitepölyn haitalliset vaikutukset riippuvat pitkälle tasoitteen koostumuksesta ja karkeudesta. Nykyisissä hiontalaitteissa voidaan hyödyntää kohdepoistoa pölyn vähentämiseksi. Lisäksi henkilökohtainen suojautuminen on erittäin tärkeää.
Puupöly: Betoni- ja kvartsipölyn lisäksi puupöly on rakennustyömailla merkittävästi esiintyvä pölytyyppi. Puupölylle voi altistua useissa rakentamisen vaiheissa, kuten materiaalien sahauksessa sekä parkettilattioiden asennus- ja hiontatöissä. Myös siivoojat altistuvat työssään puupölylle. Puupölyn tyypillisiä terveyshaittoja ovat yskä ja keuhkoärsytys, silmien ärsytysoireet ja sidekalvon tulehdukset, erilaiset iho-oireet, krooninen keuhkoputkentulehdus, hengenahdistus, astma ja pitkittynyt nuha. Äärimmäisessä tapauksessa puupölylle altistuvilla henkilöillä on monikertainen riski sairastua nenän sivuontelon syöpään. Puun ja levyjen sahauksessa tulisi käyttää kohdepoistolla varustettuja sahoja, hiomakoneita ja muita työkaluja. Puulattioita tai parketteja hiottaessa käytetään yleensä kohdepoistolla varustettuja koneita. Lisäksi hengityssuojaimia suositellaan.
LISÄTIETOA KVARTSIPÖLYSTÄ
Kvartsipöly on kiteistä piidioksidia, jota esiintyy mm. kallioperän kivimateriaaleissa ja hiekassa. Näitä aineita sisältävissä tuotteissa, kuten betonissa, posliinissa ja laastissa on myös usein kvartsia. Kvartsipölyä voi muodostua kyseisten tuotteiden valmistuksessa ja jatkojalostamisessa.
Suomessa arviolta noin 50 000 työntekijää altistuu työssään kvartsipölylle, joista suurin osa tapahtuu kaivostoiminnassa, sekä betoni-, rakennus-, posliini- ja lasiteollisuudessa. Rakentamisessa keuhkojakeista kvartsia vapautuu mm. muuraustöissä, julkisivujen saneerauksissa, tunnelityömailla, kivenhakkauksessa ja -leikkauksessa, sekä betonin ja kiviseinien porauksissa.
Terveyshaitat
Kvartsipöly koostuu usein erikokoisista hiukkasista, joilla on erilaisia vaikutuksia terveydelle. Erilaisille pölylaaduille on määritelty terveyden kannalta haitalliset hiukkaskoot ja niiden altistumiselle raja-arvot. Suomessa astui 1.1.2020 voimaan EU-direktiivissä 2019/130 kvartsipölylle asetettu sitova raja-arvo 0,1mg/m3 8 tunnin aikana. Suomessa kaikkien kiteisten alveolijakeisten piidioksidien haitalliseksi tunnettu pitoisuus eli HTP-arvo on 0,05mg/m3 (8h).
Keuhko- eli alveolijakeinen pöly on terveyden kannalta haitallisinta. Hienojakoinen kvartsipöly voi kerääntyä keuhkoihin pitkäaikaisen altistumisen aikana, mikä voi pahimmillaan johtaa silikoosiin ja hengityselinten syöpiin. Silikoosilla tarkoitetaan keuhkojen paksuuntumista ja arpeutumista. Keuhkosyövän ja silikoosin lisäksi kvartsialtistuminen on liitetty myös lisääntyneeseen keuhkoahtaumataudin riskiin, tuberkuloosiriskiin ja munuaisten vajaatoiminnan riskiin.
Kvartsipölyllä on haittavaikutuksia myös rakennustyölle. Hienojakoinen pöly voi mahdollisesti tukkia työkaluja tunkeutumalla niiden moottoreihin ja muhin liikuviin osiin. Tämä saattaa aiheuttaa suuret korjauskulut ja työn pitkittymisen. Myös työmukavuus voi heikentyä kvartsipölyn takia, sillö se hiekentää näkyvyyttä, sotkee vaatteet, ärsyttää silmiä, sekä aiheuttaa yskimistä ja aivastelua.
Kvartsipölyn hallinta
Rakennustyömaalla oleellista pölynhallinnassa on tehokas torjunta. Tärkeää on tehdä vaarojen tunnistamiseen ja riskien arviointiin perustuva pölyntorjuntatoimien suunnittelu ja toteutus. Pääperiaate pölynhallinnassa on pölyn leviämisen estäminen sen lähteestä. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi:
- Käyttämällä vähemmän pölyäviä materiaaleja ja menetelmiä
- Osastoimalla pölyn lähde
- Sieppaamalla pöly eri ilmastointiratkaisuilla
- Sitomalla pöly vesisuihkeen avulla
Mikäli leviämistä ei voida estää, voidaan pölylle altistumista hallita myös suojautumalla ja siivousta tehostamalla. Pölyävät työvaiheet ja laitteet tulisi sijoittaa kiinteillä seinillä rajattuihin alipaineistettuihin tiloihin. Siivouksessa tehokkaita ovat pölyä sitovat, vettä hyödyntävät tekniikat. Imuroinnissa tehoikkaimpia ovat HEPA-suodattimilla varustetut imurit. Myös hengityssuojainten käyttö pölyävissä töissä on suotavaa. Käytettävän suojaimen tulisi olla vähintään FFP3-luokkaa.
Makitan laajasta valikoimasta löydät edistykselliset ratkaisut pölynpoistoon ja turvalliseen työskentelyyn, joiden avulla pysyt terveenä ja työsi tulee valmiiksi.
PÖLYN VAIKUTUKSET
PÖLYLUOKITUKSET KANSAINVÄLISEN IEC 60335-2-69 STANDARDIN MUKAAN
Työkalukäyttöön tarkoitetut imurit on jaettu kolmeen eri ryhmään käyttötarkoituksen mukaan. Pölyluokka määrittelee mitä aineita imurilla voidaan imuroida.
L – luokka: suodatusteho 99-99,9 prosenttia pölystä. L luokan imurit on tarkoitettu vaarattomille pölylaaduille. Vastaa suodatusteholtaan karkeasti HEPA luokituksia 10-11
M – Luokka: Suodatusteho 99,9 – 99,995 prosenttia pölystä. M-luokan imurit on tarkoitettu kaikille pölylaaduille, betoni-, kipsi-, sementti – ja hiekkapölyille. Vastaa suodatusteholtaan karkeasti lukituksia 12-13
H – Luokka: Suodatusteho 99,995 – 99,999 prosenttia. H -luokan imurit on tarkoitettu pölyille, jotka sisältävät lasivillaa, bakteereja, karsinogeenisiä aineita, homeitiöitä yms. Vastaa suodatusteholtaan karkeasti HEPA luokitusta 14
M ja H -luokan imureissa on määritelty mm.myös seuraavaa:
- Selkeä varoitusääni, jos ilmavirtaus laskee alle 20 m/s. Tämän tarkoitus on ilmoittaa huonontuneesta imutehosta.
- Pölypussi on oltava suljettavissa, ettei imuria tyhjennettäessä altistu säiliössä olevalle pölylle.
- Imurin poistopuhallus pitää olla osoitettuna ylöspäin ja vähintään 50 mm korkeudella lattiasta. Tämän tarkoitus on estää lattialla olevan pölyn leviäminen.
Muita pölyluokituksia:
HEPA – luokitus on kehitetty luokittelemaan esim hengityssuojaimet, ilmastointilaitteet ja muut pölyn kanssa tekemisissä olevat laitteeteri käyttökohteisiin. Näissä kohteissa ilmavirtaus on kohtuullisen hidas verrattuna työkaluimureihin. Lisäksi HEPA suodattimet ovat keskittyneet suodattamaan epäpuhtaudet, jota leijuvat ilmassa, kun taas työkaluimurin on toimittava ilmassa leijuvan pölyn lisäksi myös raskaamman pölyn kanssa.
